Yhden illan varietee

Yhtenä iltana kaverukset Emmi ja Krista lähtivät miesjahtiin. He aloittivat illan Kristan luona ja jatkoivat siitä lähibaariin.

Ilta sujui mukavasti ja iltaa istumaan tuli mukaan Kristan tuttava Miika.

Illan ollessa jo pitkällä Emmi lähti yksin tupakalle baarin ulkopuolelle. Emmin ollessa yksin, häntä lähestyi hieman vanhempi ulkomaalainen mies, joka halusi tehdä tuttavuutta.

Kuitenkin baarin ulkopuolella oli sen verran melua, että he siirtyivät hieman sivummalle juttelemaan. Miehellä ei ollutkaan mielessä pelkästään juttelu, vaan hän halusi suudella Emmiä.

Emmi suostui siihen, mutta mies halusi enemmän. Emmi vastasi kieltävästi, mutta mies jatkoi yrittämistä väkisin. Emmi sanoi monesti lopeta, lopeta en halua, haluan mennä sisälle, kaverini odottaa. Mies ei kuitenkaan lopettanut ja yritti edelleen väkisin riisumalla Emmiä sekä itseään.

Emmi ei kuitenkaan antanut periksi ja alkoi käyttäytymään miestä kohtaan väkivaltaisesti ettei mies raiskaisi häntä. Emmin onnekseen hän oli sen verran vahva, että hän pääsi kyynel silmissään karkuun.

Emmi meni takaisin baariin Kristan ja Miikan luo. Emmi ei saanut henkeä. Hän meni suoraan Kristan luo ja halasi häntä itkien. Krista kysyi mikä oli hätänä ja Emmi kertoi mitä oli tapahtunut.

Krista kuitenkin käyttäytyi Emmiä kohtaan väliinpitämättömästi ja jatkoi omaa juttuaan Miikan kanssa.

Niin Emmi jäi taas yksin ja lisäksi vielä tämän tarinan kanssa.

Onnellinen auton omistaja

Tänään tapahtui kummia. Isi soitti ja sanoi, että oli ostanut minulle auton.

Asia oli kyllä tiedossa, mutta olin silti aivan ällikällä lyöty.

Jos en kerta muuten saa olla onnellinen, saanko olla edes hetken onnellinen auton omistaja vai ajatellaanko minusta, että raha ja mammona voi ainostaan tehdä minut onneliseksi?

Oon monta kertaan kuullut ihmisten sanovan: "Miehiä tulee ja menee, mutta tosi kaverit pysyy" tai "Kavereita ei ole koskaan liikaa". Ennen pidin kumpaakiin lausahdusta todella järkeen käypänä, mutta viime aikoina mieleeni on putkahtanut omat versiot näistä:

- Kavereita ei tosiaan voi olla liikaa, mutta onko kukaan heistä aitoja kavereita?

-Jos kerta miehiä tulee ja menee, eikö myös tosi kavereita tulla ja mennä?

Hän oli hetken minun kokonaan. En kuitenkaan ansainnut häntä. Olin idiootti sekä itsekäs.

Nyt hän ei ole enää minun kokonaan. Yritän taistella hänestä kuin metso. Jos joskus menetän hänet kokonaan, lupaan, että tulette kumpikin katumaan sitä.

Yks päivä olin shoppailemassa ja olin eräässä kaupassa sovittamassa vaatteita. Sitten meni hermot ja olin tosi turhautunut, rukoilin. MINÄ RUKOILIN. no huh huh.

Oikeesti tuntuu niin pahalta, en vaa saa puettuu sitä sanoisksi saatika sanottua sitä sinulle.

BUSTED ;)

=))

i dont care what people think about you, i just want you to be my own!

Pikku zorrot, pikku prinsessat, kohta aikuisiksi kasvavat

Ne kostaa, et sydäntä voi niiltä ostaa.

Nyt ois monessa asiassa parantamisen varaa. Tiedoksi mä oon jo yrittäny kaikkeni, enää en jaksa, joten teidän vuoro KAVERIT.

-Sitä lohtuahan saa toki muiltakin, enhän mä oo ku aina yrittäny olla vierellä

-Paskan puhumista on monenlaista

-Ystävyys on moninaista

-Luottamus pitäisi olla molemminpuolista

-Huoraaminen on likaista

-Satuttaminen toisen tuhoamista

-Vittuilun A&O, osaa se

-Sydäntäraastavat biisit, kuuntele ne ihan ku et ois kuunnellu niitä

-Älä jätä ulkopuolelle vaan sano suoraan, aina ei ole pakko olla kaikkien kaveri

-Kiljumista voi harrastaa myös yksin

Olen pahoillani

Mä eristäydyn.

Oon kauhea juoruakka.

Mulla on paljon parempi olla jossain muualla kuin Suomessa.

Klikkaileppas tästä ihan huviksesi.

Syyskuun inspiraatio

Paluu arkeen, joka meinaa myös sitä, että minä olen palannut blogini ääreen. Lupaamani paluu elokuussa ei näyttävästi toteutunut, mutta hiljaa hyvä tulee...

Koulu alkoi jo muutama viikko sitten, niin iloisissa kuin surullisissa merkeissä. Kesä loppui, aivan uusi luokka ja viimeinen vuosi. Tämä siis tarkoittaa, että aikamoista tunne mylläkkää on tiedossa. Sen lisäksi, että normikoulu alkoi pääsin aloittamaan autokoulun, saa nähdä milloin on kortti taskussa ;)

Tämän syksyn/talven/kevään tavoitteena olisi tänne blogiin raapustella muutakin kuin vaan mitä tänään tein, mitä tänään tunnen jne. Ajattelin alkaa julkaisemaan aina silloin tällöin pientä tarinaa, joka saa jatkoa joka uudella julkaisu kerralla. Toisin sanoen tarina ei lopu koskaan ;) Saa nähdä pysynkö tavoitteessani.

MAAILMAN TOISELLA PUOLEN

Enni ja Ronja olivat tunteneet jo kauan toisensa. Kesä oli juuri alkamaisillaan ja heidän yhteinen matka lähestyi Alanyaan.

ENSIMMÄINEN ILTA

Enni ja Ronja olivat juuri astuneet lentokoneesta ulos. Ilma oli kuuman kostea niin kuin aina ennenkin. Monen kuukauden odotus oli juuri päättynyt, he olivat saapuneet Turkkiin, Antalyan lentokentälle. He muistivat täysin edelliset reissut ja olivat iloisin sekä jännittynein mielin matkassa.

Tytöt kiirehtivät kovaa vauhtia passin tarkastukseen eikä kestäneet siellä ollutta jonoa. Sieltä päästyään he menivät pikaisesti vessaan ja lopuksi hakemaan laukkuja. Heidän onnekseen laukut olivat ensimmäisten joukossa eikä heidän tarvinneet kärsiä enempää nikotiini tuskissa savuttoman lentokentän sisällä. Tytöt lähtivät ulos. He tunnistivat saman Burger Kingin ulkopuolella ja samat matkaoppaat jotka olivat heitä vastassa, mikään ei ollut muuttunut viime kesästä. Tytöt päättivät polttaa vielä tupakat, jonka jälkeen heillä oli jo kiire bussille. Vielä heillä oli edessä 2 tuntia istumista, jonka jälkeen he pääsisivät elämään omaa elämäänsä täysin erilaisessa maailmassa.

Bussi matka sujui joutuisasti. Tuttu pysähdyspaikka oli puolessa välissä ja siellä odottelikin jo kauan haaveiltu sininen Lark. Tytöt kävivät huoltoasemalla ostoksilla, ostivat askit tupakkaa ja 4 pulloa meloni Breezeriä. Sen jälkeen he siirtyivät ulos kebabin tuoksuun, polttivat tupakat ja avasivat breezerit. Jälleen he olivat askeleen lähempänä Alanyan elämäntapoja. 15 minuutin tauko oli päättynyt ja tunnin kuluttua he olisivat vapaita, perillä Alanyassa. Bussi matka jatkui.

Enni oli kovin kiireinen koko bussimatkan ajan. Hänen poikaystävänsä Maha oli yrittänyt tavoitella häntä joka hetki. Häntä kiinnosti missä he olivat ja kuinka kauan heillä vielä kestäisi Alanyaan. Enni ja Maha olivat sopineet jo aikaisemmin, että he tapaisivat heti ensimmäisenä iltana, vaikka menisi kuinka myöhään.

Puolen yön aikaa Enni ja Ronja olivat hotellilla. Hotelliin kirjautuminen tapahtui nopeasti ja tytöt pääsivät nopeasti lähtemään. Heidän suunnitelmana oli lähteä Mahan ja Velin mukaan iltaa istumaan. Tytöt odottivat hotellin ulkopuolella poikia, kunnes Maha otti yhteyttä Enniin. Hän kyseli tarkempia ohjeita hotellille ja 15 minuutin kuluttua pojat olivatkin jo hotellilla. Enni ja Maha vaihtoivat iloisia katseita ja suutelivat, Enni oli ikionnellinen mikään ei olisi voinut pilata hänen iltaansa. Koko porukka lähti yhdessä kävelemään Alanyan valaistuja katuja. Heidän määränpäänä oli mennä hotellille ja ottaa muutamat oluet. He istuivat yhdessä hotellilla, mutta Ronjasta oli kiusallista istua siellä, joten illanistujaiset päättyivätkin yllättävän nopeasti.

Pojat lähtivät saattamaan Enniä ja Ronjaa takaisin hotellille, kunnes matkan varrella tytöt kokivat odottamattoman yllätyksen; viime kesästä tuttu Asis tuli kadulla vastaan, jolloin tytöt olivat erittäin iloisia nähdessään hänet ja he halusivat vaihtaa kuulumisia. Ensimmäisen hellon jälkeen Veli raivostui ja sanoi; "Älkää enää koskaan tehkö näin, Asis on huono ihminen". Tyttöjen ilmeet muuttuivat aivan päinvaistaisiksi ja he olivat erittäin hämmentyneitä. Matkaa oli hotellille enää muutama minuutti ja matka taittui kiusallisissa merkeissä. Matkan aikana kukaan ei sanonut sanaakaan, varsinkin Enni ja Ronja olivat hyvin ihmeissään. Kun he saapuivat hotellille, tytöt hyvästelivät pojat, jonka jälkeen he menivät huoneeseen mielenkiintoisissa mielentiloissa.

Enni ja Ronja jatkoivat iltaa istumalla parveekkeella ja puimalla illan tapahtumia. He olivat erittäin hämmentyineitä ja päättivät lähteä aamulla selvittelemään asiaa. Heidän tavoitteena oli löytää Asis, ehkä hän kertoisi totuuden, tosin tytöillä ei ollut aavistustakaan mistä Asiksen löytäisi, edes mistä aloittaa saatika mitä huominen toisi tullessaan...

Siihen päättyi ensimmäinen pätkä aloittamaani tarinaa. Saa nähdä milloin saa jatkoa ;)

Klikkaa tästä niin pääset kuuntelemaan illan biisin :)

Tahdon rakastella sinua

Viime bloggauksesta onki jo aikaa vierähtänyt ja nytkään ei oo oikee mitää inspistä kirjoittaa.

Hmmm, kesäloma alko lauantaina ja mun toinen jalka on kovaa vauhtia jo menossa Alanyan suuntaan, nimittäin lähtöön ei ole enää kuin 3 ja puoli päivää :)). Siitä tulikin mieleen, että mun bloggaaminen taitaa jäädä nyt kahdeksi kuukaudeks tauolle ton mun reissun takii, mut pyrin jatkamaan sitä taas elokuun puolella.

Ihmiset huomio! Muistakaa kertoa ja näyttää kaikille välittämillenne ihmisille aina, että välitätte heistä, sillä jopa seuraava päivä voi olla viimeinen hänen kanssaan...

Rakas sisko,

en ole ainut ollut paras mahdollinen sisko,

mutta mä oon sun ainut sisko.

Ajattelen sua usein ja oot tosi tärkee mulle.

Sä et useestikkaan oo mikää maailman kivoin,

mut silti mä nyt ja aina välitän ja rakastan sua.

Nyt meille tulee vähän välimatkaa,

mut silti pystytää pitämään yhteyttä,

vaikka kilometrejä on välillämme tuhansia.

Elokuussa tavataan ja silloin myös halataan,

sekä juhlitaa sun vuosia numero 11.

Neea siskolle, joka on onneksi vielä täällä mun kanssa. :)