torstai 7. huhtikuuta 2011

Etsintäkuulutus

Huomio! Jos näet, kuulet, havaitset tai ihan miten tahansa, hieman nahkaisen, viininpunaisen ja noin 20 paperisen sivun SUOMALAISEN PASSIN, jossa on minun kuvani, minun tietoni, minun sormenjälkeni, toimittakaa se heti minulle! Itken oikeasti kohta verta, mun Alanyan matkaan on enää 63 päivää ja mun passi on kadonnu... Miten näin voi käydä? Yksin yksinäisyydessä ihan yksin...............................äääääääääääääh.

Mut siis päivän aiheeseen. Enää 2 päivää ja mun kaveri täyttää 18. Hieno luku. No juu. Oon siis ollut ihan hirveesti mukana järjestelyissä ja nukkumatin tapaaminen on jääny ihan välii.
Just eilen kattelin Disney Channelii ja sielt tuli joku lasten ohjelma, jossa se poika ei halunnu ollenkaa nukkua. Se soitti sellasille haltijoille ja sano et älkää enää ikinä antako mun nukkua. En nyt muista menikö se sana tarkasti noin, mut asia tuli ainakin selväks ;)
Niin tänään sit oon miettiny, et pitäisköhän mun soittaa johonki keijujen kuumalle linjalle ja sanoo et antakaa mulle niin paljon energiaa et mun ei tartte enää koskaan nukkua. Ehkä kato ois helpompi olla nukkumatta, ku jättää käyttämättä hyviä vuorokauden tunteja... EI.
En mä voi lopettaa nukkumista, mä rakastan nukkumista. Eli jos keijuille soittaminen ei voi toimia mun ongelmaan niin mikä vois olla avuks? Mä haluaisin oikeasti vaan nukkua, en mitää muuta, mut en mä ehdi. Koulu, työt, dataus, synttärit... tää lista vois vaan jatkua.

Jos mä oon kerta niiiiin busy, niin meneeks mun elämä hukkaa?


HEI HEI HEI, nyt meni liian syvälliseks. Alotan ihan alusta.. :DD heh heh.

Kerron kaikille tietämättömille, että enää ei ole kuin tosiaan se 63 päivää, kun palaan Alanyan ihmeelliseen maailmaan.
Viime kerrasta onkin jo aikaa, (oisko 9 kk??)
Tällä kertaa mä en lähekkään millekkään lyhyelle reissulle, oon pois fucking 56 päivää ;) eli 8 vko:a, 2 kuukautta.
Joo mä tiiän, hehkutan liikaa, mut hei MÄ LÄHEN POIS.
Voin olla ihan varma, et tää ei jää ensimmäiseks eikä viimeiseks hehkutukseks Alanysta tai edes Turkista. Nyt mul on kuitenki varma paikka mihin purkaa mun mielen syövereitä (hah).



Kendine iyi bak

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti